Kellokorttilaite eli leimauslaite on tehnyt pitkän matkan työnantajien suosikista työntekijöiden etujen valvojaksi. Laitteita on nykyisin monenlaisia ja käyttötapoja on paljon.

Deltabit valmistaa moderneja sormenjäljellä ja kosketusnäytöllä toimivia kellokorttilaitteita. Olemme vuosien mittaan oppineet paljon. Siksi teimme kirjoituksen kellokortin historiasta ja siitä, mihin kaikkeen sitä oikein käytetään.

Kellokorttien tarina

Kellokortti ilmestyi työpaikoille jo 1800-luvulla tehdastyön yleistyessä.

Kellokortti tarkoitti korttia, johon kellonajat leimattiin tullessa ja lähdettäessä. Kello + kortti = kellokortti, nokkelaa! Leimaukset hoiti kellokorttilaite, jota myös leimauslaitteeksi kutsutaan.

Kellokortin tavoite oli yksinkertaisesti valvoa, että työntekijät tekivät tarpeeksi töitä. Tehokkuus oli siihen aikaan kuuminta uutta ja kellokortti tuki sitä mainiosti.

Mutta maailmalta löytyi myös vastarannan kiiskejä, kuuluisin heistä oli itse Henry Ford. Hänen mielestään väsyneet työntekijät eivät olleet tehokkaita. Siksi hän otti käyttöön kahdeksan tunnin työpäivän. Jos Fordin tehtailla oli käytössä kellokortti, sen tarkoitus oli varmaankin varmistaa, että työntekijät eivät tee liikaa töitä.

Viime vuosisadan alussa työvoimaa käytettiin paljon. Leimaaminen kävi nopeasti, mutta kun leimaajia oli satoja tai tuhansia, kului väistämättä aikaa ennen kuin kaikki olivat saaneet leimattua itsensä töihin. Siksi työntekijöiden päivä alkoi usein jonottamalla kellokorttilaitteelle. Ja päivän päättyessä sama tietenkin tapahtui uudestaan.

Kiirekin saattoi tulla, jotta kortin ehti leimaamaan ennen työajan alkua. Mutta siihen kiire usein sitten hetkeksi loppuikin. Kun työaika juoksi, ei enää ollut niin sekunnin päälle tarkkaa, kuinka nopeasti työpisteelle käveli.

Vilunkiakin saattoi tapahtua. Kun kortin antoi kaverille, saattoi hän kätevästi leimata useampiakin henkilöitä ulos. Siksi leimauslaitteet sijaitsivat monella työpaikalla pomon valvovien silmien alla.

Mutta kaiken kaikkiaan kellokorttilaite hoiti homman ilmeisen hyvin, sillä niitä on, uskomatonta kyllä, vieläkin käytössä. Siis kellokortteja, joita leimataan kellokorttilaitteella.

Tosin nykyisin kellokorttina toimii yleensä henkilökohtainen tunnuskoodi, avaimenperätunniste, tai Deltabit Idiksen ollessa kyseessä myös sormenjälki. Leimausten teko on paljon helpompaa, mutta logiikka on edelleen sama.

Kellokortti sopii edelleen hyvin työpaikoille, joissa hommia tehdään kiinteissä työpisteissä tai ainakin saman rakennuksen alueella ja jossa tehtävät ovat sellaisia, että tietokoneita tai puhelimia ei voi käyttää.

Työajan kirjaukset voi tehdä myös tietokoneella tai puhelimella. Näin leimauksia voi tehdä joustavasti melkein missä vain. Ja kun melkein kaikilla jo on älypuhelimet, ei tarvitse hankkia ylimääräisiä laitteita pelkästään työaikaleimauksia varten.

Etäkirjaukset vaativat luottamusta, mutta nykyaikaisissa työpaikoissa koko toiminta perustuu yleensä luottamukseen ja oma-aloitteisuuteen. Joten suuri askel se ei ole.

Kellokortti lakisääteisessä työaikakirjanpidossa

Mitäpä sitten Suomessa on tapahtunut?

Kellokortin alkuajoista toiminta on kehittynyt ja sitä käytetään myös paljon muuhun kuin vain työajan tehokkaaseen seuraamiseen. Nyt sillä suojataan esimerkiksi työntekijän oikeuksia.

Laki kahdeksan tunnin työajasta tuli voimaan 1918. Jo silloin piti ylitöistä pitää kirjanpitoa:

”Tehdyistä ylitöistä ja hätätöistä sekä näistä maksetuista palkoista on työnantaja velvollinen pitämään luetteloa, joka on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle sekä työntekijäin valtuutetulle.”

Nykyisin jokaisella työpaikalla (paitsi poronhoidossa, uittotyössä, kalastuksessa, papeilla jumalanpalveluksessa ja muutamilla muilla) pitää olla lakisääteinen työaikakirjanpito tehdyistä tunneista.

Jos haluaa vain täyttää lain minimivaatimukset, eli kirjata tehdyt tunnit, ja tehdä kirjauksen mahdollisimman helpoksi työntekijöille, niin ei muuta kuin moderni kellokorttilaite ovenpieleen ja homma on sillä selvä.

Kun työsuojelutarkastus tulee, niin järjestelmästä vain raportti ulos ja työaikakirjanpito on siinä. Helppoa sekä työantajalle että työntekijöille.

Kellokorttilaite voi lisätä työn tehokkuutta

Mutta kun kerran kellokorttilaite ovenpielestä löytyy, niin eikö sitä kannattaisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti?

Aika moni yritys ajattelee niin.

Siksi he käyttävät kellokortilla kerättävää tietoa palkanlaskentaan, joko alustavaan työajan tulkintaan palkanlaskijan apuna tai jopa lähes täysin automatisoituun palkanlaskentaan. Näin säästyy aikaa ja sitä myöten rahaa.

Kun laskentasäännöt on viritelty kohdilleen, niin myös virheet vähenevät.

Työajanlaskentasysteemeitä löytyy runsaasti, meidän versiomme on nimeltään Deltabit Gatekeeper. Sillä laskenta ja raportointi hoituvat kätevästi.

Tässä muutama esimerkki tiedoista, joita nykyaikaisella kellokortilla voi kerätä tai näyttää:

• kokonaistyöaika,
• taukojen kestot,
• poissaolot ja lomat,
• projekteihin tai työtehtäviin käytetyt ajat,
• sekä liukuvan työajan saldo.

Vaikka kellokortin voi monessa tapauksessa korvata nettiselaimilla käytettävillä leimausohjelmilla, niin on paikkoja, joissa sitä ei korvaa mikään. Useimmiten nämä ovat paikkoja, joissa työtä tehdään kiinteässä toimipisteessä eikä sitä tehdä tietokoneella.

Siksi ennustamme kellokortille vielä pitkää ikää tuottamassa iloa monella työpaikalla.

Deltabit Idis – se helpoin kellokorttilaite

Deltabit Idis on todellinen kellokorttien kellokortti. Voit lukea sivuiltamme lisää siitä, mihin kaikkeen Deltabit Idis pystyy.

Lue lisää Deltabit Idis -kellokortista

Tai ota yhteyttä ja pyydä esittely.

Sähköposti: [email protected]
Puhelin: 010 835 8550

Klikkaa itsesi takaisin blogiin! 👉

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä jutut!

Kuinka automatisoit
hälytysjärjestelmien hallinnan?

Deltabitin kulunvalvontajärjestelmän avulla
onnistuu myös hälytysjärjestelmän hallinta.
Lue lisää!

Työaikaseuranta ja laki:
työaikakirjanpito kuntoon

Hoida työaikakirjanpito kuntoon!
Lakisääteinen työajanseuranta velvoittaa
yrityksiä seuraamaan työaikaa.
Lue lisää!