TYÖAJAN­SEURANTA­­JÄRJESTELMÄN HANKINTAOPAS

Työajanseurantajärjestelmä on yksi pitkäikäisimmistä järjestelmistä, joka yritykseen hankitaan. Siksi sen käyttöönotto ja hankinta vaativat syvällistä perehtymistä järjestelmän ominaisuuksiin ja yrityksen tarpeisiin.

Helpottaaksemme työtäsi olemme tehneet tämän oppaan, jossa käymme askel askeleelta läpi kaikki järjestelmän hankinnan vaiheet esittelystä käyttöön. Näin saatte niin hankinnan, käyttöönoton kuin käytönkin sujumaan mahdollisimman jouhevasti.

VINKKI

Jos haluat perehtyä oppaaseen rauhassa omaan tahtiisi, lataa opas e-kirjana

 

Lataa työajanseurannanhankintaopas -e-kirja

LUKU 1:

Tarvitsenko työajanseuranta­järjestelmää?

Sinun kannattaa miettiä jo ennen hankinnan aloittamista, mitä tarkoitusta varten olet hankkimassa tai uusimassa työajanseurantajärjestelmää. Tässä muutama yleinen syy, miksi saatat olla kiinnostunut:

TYÖAJANSEURANTA KIINNOSTAA, KOSKA HALUAN

  • täyttää lakisääteiset työajanseuranta­velvoitteet
  • helpottaa työntekijöitteni työajan seurantaa
  • nopeuttaa palkanlaskijan työtä
  • automatisoida koko palkanlaskennan
  • analysoida työn sisältöä ja tehokkuutta
  • tietoja projektituntien laskutukseen

Jokainen näistä vaatii erilaisia asioita järjestelmältä.

Jos aloitamme ihan perusteista, niin asia, joka unohtuu monelta työnantajalta on tämä:

Työajanseuranta on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Velvoite löytyy työaikalain pykälästä 37. Tässä lain kaksi ratkaisevinta lausetta:

  • Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit … työntekijöittäin.
  • Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta

Mitä tapahtuu, jos et seuraa työaikaa?

Siitä puolestaan säädetään rikoslain 47 luvun 2 ja 7 pykälissä tällä tavalla:

  • Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta työntekijän vahingoksi laiminlyö työaika- tai vuosilomakirjanpidon … on tuomittava työaikasuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
  • …rangaistavaksi säädetystä … menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on.

Luit aivan oikein, sakkoon tai jopa vankeuteen! Se on siis pakko hoitaa jollakin tavalla. Ei vain teoriassa, vaan myös käytännössä.

Jos haluat täyttää vain vaatimukset, jotka työaikalaki asettaa, se voi olla hyvinkin helppoa. Yksinkertaisimmillaan työntekijät leimaavat itsensä tullessaan töihin ja lähtiessä pois töistä. Työajanseurantajärjestelmä kerää nämä työajan tulo- ja lähtöleimaukset ja laskee niiden erotukset eriteltynä päivittäin.

Näin sinulla on yksi asia vähemmän huolehdittavana. Jos yritykseesi tehdään työsuojelutarkastus, voit tulostaa saman tien raportit, joista näkyy jokaisen henkilön tekemä päivittäinen työaika.

Viranomaiset ovat tyytyväisiä, eikä sinullekaan tule turhia sakkoja. Etkä joudu vankilaan.

Näin teoriassa. Tosielämässä unohduksia ja virheitä sattuu, joten käytännössä työaikaa pitää seurata ja mahdolliset virheet leimauksissa korjata. Ja tottakai valvoa, että töitä ei tehdä liikaa. Tai liian vähän.

Jos työajanseurantajärjestelmä kerran pitää hankkia, niin mikset käyttäisi sitä päivittäisen työsi helpottamiseen? Kun teet etukäteissuunnittelun huolella, voit säästää paljon aikaa ja vaivaa sekä itseltäsi että työntekijöiltä.

Mitä monimutkaisemmat työehdot yrityksessäsi ovat käytössä, sitä enemmän erikoisosaamista – ja aikaa – käyttöönotto vaatii. Mutta toisaalta, jos työehdot ovat monimutkaiset, niin eipä niiden laskeminen käsipelilläkään yksinkertaista ole. Automaatiolla saa laskennan kerralla kuntoon ja kuukausittainen työmäärä vähenee reilusti.

LUKU 2:

Mitä vaihtoehtoja työajanseurannan toteuttamiseen on?

Entisaikaan tapoja seurata työaikaa oli kaksi:

  1. kirjataan tunnit ylös paperille tai
  2. käytetään pahvista kellokorttia, joka leimataan tullessa ja lähtiessä kellokorttilaitteessa.

Nykyään tavallisia vaihtoehtoja on edelleen kaksi:

  1. kellokorttilaite, joka toimii tunnisteella, sormenjäljellä tai koodilla tai
  2. nettiselaimen kautta tehtävät leimaukset.

Näiden lisäksi toki jossakin varmasti käytetään edelleen paperia tai työajanseuranta-Excel-taulukoita. Jos ilmainen työajanseuranta kiinnostaa tai etsit työajanseuranta-Excel-pohjia, olemme tehneet sinulle muutaman esimerkin ladattaviksi.
Lataa ilmaiset työajanseurantalomakkeet täältä.

Alla ovat listattuna kellokorttilaitteiden ja nettileimausten edut ja tyypilliset käyttökohteet. Aloitetaan kellokorttilaitteista.

KELLOKORTTILAITE

Työntekijän tunnistus
Leimaustunniste, sormenjälki tai numerokoodi

Hyödyt
Yksinkertainen ja nopea käyttää.
Ei vaadi käyttäjiltä laitteita tai tunnisteita (sormenjälki)
Kosketusnäyttölaitteella ei tarvitse muistaa koodeja
Leimaus on aina itse tehty (sormenjälki)

Mihin sopii?
Työtä tehdään yhdessä kohteessa
Työssä ei käytetä jatkuvasti tietokonetta

Kellokorttilaitteet voi jaotella vielä pienempiin ryhmiin eri tavoilla esimerkiksi seuraavasti.

Halvimmissa laitteissa työntekijä tunnistautuu syöttämällä numeronäppäimistöllä henkilökohtainen koodinsa. Työaikaleimauksiin ei usein ole muita vaihtoehtoja kuin sisään- ja ulosleimaukset.

Hieman kehittyneemmissä laitteissa on pieni nestekidenäyttö, jolla voidaan näyttää 1-2 riviä tekstiä ja tunnistus voidaan tehdä numerokoodin lisäksi myös RFID-leimaustunnisteella. Leimaustyypin valinta tapahtuu numeronäppäimistöllä, jolloin seinässä pitää olla lista siitä, mikä numero vastaa mitäkin leimausta.

Helppokäyttöisimmissä laitteissa on kosketusnäyttö, jolla näkyy suoraan leimaustyyppi. Parhaissa järjestelmissä näytöllä näkyviä leimaustyyppejä voi vaihtaa saman tien ohjelmallisesti.

Jos haluat päästä oikein helpolla, leimaukseen on mahdollista käyttää myös sormenjälkeä. Tämä on kaikista helpoin tapa käyttäjille, koska heidän ei tarvitse kantaa mitään mukanaan eikä muistaa koodeja. Työnantajalle sormenjälki tuo puolestaan turvallisuutta, koska työntekijät eivät voi tehdä leimauksia toistensa puolesta.

Katsotaan seuraavaksi, kuinka toinen yleinen tapa tehdä työajan leimaukset, eli mobiili työajanseuranta selaimella, toimii. Tässä perustiedot:

LEIMAUKSET NETTISELAIMELLA

Työntekijän tunnistus
Käyttäjatunnus ja salasana

Hyödyt
Käytettävissä missä vain, ei sidottu paikkaan
Jos tietokone tai puhelin on jo, ei laitehankintoja
Helppo käyttöönotto, ei laiteasennuksia

Mihin sopii?
Liikkuvaan tai etätyöhön
Tietokoneella tehtävään työhön

Kuten taulukoista näkee, sekä kellokorttilaitteissa että nettileimauksissa on omat hyvät puolensa.

Usein käytetään molempien leimaustapojen yhdistelmää. Esimerkiksi siten, että toimisto- tai tuotantotyöntekijät käyttävät työaikapäätettä ja asiakkaita tapaavat myyjät nettileimausta.

Jopa yksittäinen henkilö voi yhdistellä leimaustapoja. Esimerkiksi aamulla asiakastapaamiseen suoraan kotoa lähtiessä myyjä kirjaa itsensä töihin nettiselaimella. Tapaamisen jälkeen hän tulee toimistolle ja päivän päätteeksi leimaa työpäivän päättyneeksi työaikapäätteellä.

Työajanseurantajärjestelmä tallentaa eri tyyppiset kirjaukset saman arvoisina ja ne voidaan yhdistää samalle raportille. Myös työajan laskennassa eri tyyppisiä työaikakirjauksia käsitellään samanlaisina.

Hanki vastaukset kysymyksiisi kasvotusten

Jos teillä ei ennen ole ollut sähköistä työajanseurantaa käytössä, kysymyksiä on varmasti paljon. Siksi suosittelemme, että tapaat toimittajakandidaatit kasvokkain. Näin näet omin silmin, kuinka systeemi toimii ja saat vastaukset kysymyksiinne saman tien.

Toinen hyvä syy tapaamiseen on se, että järjestelmän hankkiminen ilman toimittajan kanssa keskustelemista on käytännössä mahdotonta. Vähintäänkin siksi, että käyttöönotto vaatii erikoisosaamista, joka löytyy vain järjestelmän toimittajalta.

Henkilökohtaisen tapaamisen avulla saat varmistettua, että suunnittelemasi työajanseurantajärjestelmä sopii tarpeisiinne. Toisaalta keskustelun aikana voi tulla esiin uusia työtä helpottavia asioita, joita et ollut edes tullut ajatelleeksi.

Ei siis kannata epäröidä, voit huoleti pyytää tapaamista.

LUKU 3:

Mihin työajanseurantaa voi käyttää?

Työajanseurannan hankkiminen on useimmiten yllättävän monimutkaista, koska järjestelmän laajuuteen vaikuttavia vaihtoehtoja on niin paljon. Jotta hankintapäätöksestä tulisi sinulle mahdollisimman helppo, tarjouksen pitää osua kerralla kohdalleen. Tarjouksen osuvuus riippuu eniten tarpeidenne määrittelyn onnistumisesta.

Työajanseurannan tarpeiden määrittelyllä varmistetaan kaksi asiaa:

TARPEIDEN MÄÄRITTELYN TAVOITTEET

Järjestelmän ominaisuudet täyttävät vaatimuksenne

JA

kaikki tarpeenne on otettu huomioon
(myös ne, joita ette ole osanneet kysyä)

Kunnollista tarjousta varten tarpeet pitää määritellä tarkasti, sillä vaihteluväli on todella laaja. Vähimmillään voit käyttää työajanseurantaa vain lain vaatimaan työajan seuraamiseen, jolloin pelkkä leimaustietojen keräys ja raportointi riittävät.

Jos haluat ottaa koko potentiaalin käyttöön, niin työajanseurantajärjestelmän avulla voit esimerkiksi automatisoida palkanlaskentaa ja analysoida eri työvaiheisiin kuluvaa aikaa. Tällöin työaika lasketaan automaattisesti palkkalajeittain, jonka jälkeen palkkatiedot siirretään sähköisesti palkanlaskentajärjestelmään. Tai analyysi tehdään työtehtävittäin ja työn sisältö raportoidaan johdolle tai laskutukseen.

TARKEÄÄ: Ota kaikki käyttäjäryhmät mukaan määrittelytyöhön

Työajanseurantajärjestelmällä on monia käyttäjiä, joilla on erilaisia vaatimuksia. Jotta järjestelmä palvelee kaikkia käyttäjiänne mahdollisimman hyvin, on tärkeää, että kaikki ryhmät otetaan mukaan jo tarpeitanne määritettäessä.

 

”Ei meillä mitään erikoisia tarpeita ole, riittää kun saadaan tunnit talteen.”

 

Toimittajan näkökulmasta tapahtuu harmittavan usein se, että toimitusjohtaja ja osto- tai talouspäällikkö tekevät päätöksen työajanseurantajärjestelmästä ilman, että esimerkiksi palkanlaskijalta kysytään vaatimuksia. Silloin tarpeiden määrittely saattaa olla kuten yllä.

”Ihan perusjuttuja vaan.”

Käyttöönottovaiheessa palkanlaskija tulee väistämättä mukaan kertomaan mitä palkkalajeja milläkin työsopimusten määrittelemillä ehdoilla järjestelmästä pitää saada. Jos silloin toimittajan eteen isketään muutaman sentin paksuinen työehtosopimus, tulee käyttöönotosta hyvin erilainen, kuin on suunniteltu.

Käyttöönottotapaamisesta saattaa tulla käyttöönottoprojekti. Jos näin käy, toimitus luultavasti myöhästyy ja hinta nousee.

Eikä vaatimuksia edes tarvitse olla paljon. Pienetkin asiat voivat tehdä automatisoinnista vaikeata. Tai pahimmillaan jopa mahdotonta. Tyypillisesti näitä ovat epäsäännölliset työajat ja erilaiset pyöristykset.

Siksi suunnitteluun pitää käyttää aikaa jo ennen hankinnan tekoa. Näin säästytään paljolta turhalta itkulta ja hammastenkiristelyltä myöhemmin.

Tässä muutama esimerkki käyttäjäryhmistä ja heidän tarpeistaan:

KÄYTTÄJÄTARPEET
PalkanlaskijaLeimaustiedot, tuntitiedot, työaika palkkalajeittain
PääkäyttäjäHallintaominaisuudet, liitynnät muihin järjestelmiin
JohtoRaportit, kustannukset ja säästöt, luotettavuus
TyöntekijätLeimausten helppous, mahdollisuus korjauksiin
EsimiehetHyväksynnät, korjausten teko

Yksityiskohtia löytyy totta kai paljon lisää. Perehdytään seuraavaksi tärkeimpien käyttäjien yleisimpiin vaatimuksiin.

Palkanlaskija

Yksi tärkeimmistä käyttäjistä, jollei jopa tärkein, on henkilö, joka laskee työntekijöiden palkat. Yrityksen koosta ja työehtojen monimutkaisuudesta riippuen palkanlaskennan voi hoitaa monella tavalla.

Parhaimmillaan työajanseuranta­järjestelmä tarjoaa hyvin pitkälle vietyjä raportteja palkanlaskennan pohjaksi. Kannattaa silti pitää mielessä, että työajanseurantaohjelma ei ole palkanlaskentaohjelma.

Mistä työajanseuranta­järjestelmä ja palkalaskentaohjelma sitten eroavat toisistaan?

Se on helppoa: työajanseuranta­järjestelmä käsittelee vain tunteja ja palkanlaskenta­järjestelmä tuntien lisäksi myös euroja. Jos haluat automatisoida koko palkanlaskennan, niin silloin sinun kannattaa hankkia myös palkanlaskentaohjelma.

Tässä muutama esimerkki siitä, millä tavalla työajanseurannan raportit voivat auttaa palkanlaskijaa.

PELKKÄ TUNTIEN RAPORTOINTI

Jos palkanlaskijanne laskee palkat käsin tai tiedot siirretään palkanlaskenta­järjestelmään, niin saattaa olla, että tarvitsette työajanseurannasta vain leimaustiedot, eli

  • kuka leimasi
  • milloin leimaus tehtiin
  • mikä oli leimaustyyppi (esimerkiksi tulo, lähtö tai lounastauko)

Tällöin työajanseuranta­järjestelmä on kirjaimellisesti vain järjestelmä työajan seurantaan ilman minkäänlaista laskentaa. Tämä yksinkertaisemmaksi työajanseuranta ei voi mennä.

PÄIVITTÄISTEN TYÖTUNTIEN LASKENTA

Tästä hieman kehittyneempi malli on se, jossa järjestelmä laskee tehdyt työtunnit leimaustyyppien mukaan päivittäin yhteen, mutta mitään muuta laskentaa eikä palkkalajikohtaista raportointia tehdä. Tämä on helppoa ja nopeaa määritellä järjestelmään, mutta vaatii enemmän työtä palkanlaskijaltanne määrittelyjä tehdessä.

Yksinkertainen työaikaraportti

Kuva yksinkertainen työajanseurantaraportti

Kuten kuvasta näkyy, raportilla näkyvät vain tulo, lähtö ja niiden välinen yhteissumma. Esimerkkiraportti on hieman perusversiota kehittyneempi, sillä siinä työntekijällä on liukuva työaika ja liukuvan työajan saldo lasketaan päivittäin.

TYÖTUNTIEN LASKENTA JA LAJITTELU PALKKALAJEITTAIN

Jos haluat tehdä palkanlaskennan mahdollisimman helpoksi, niin työajanseurantatietojen automaattisella laskennalla saat säästettyä reilusti käsin tehtävää työtä. Työajanseurannan automatisoinnin avulla järjestelmä laskee työajan valmiiksi eriteltynä niihin palkkalajeihin, jotka liittyvät työaikaan.

Automaattinen palkkalajien laskenta ja työaikaraporttien luonti työaikaleimausten perusteella vaatii kehittynyttä työajanlaskenta­logiikkaa ja monipuolisen leimaustyyppien hallinnan. Tuotteen pitää siis olla kunnossa.

Lisäksi laskentasääntöjen määrittely vaati syvällistä ymmärrystä työajanseurannan logiikasta. Siksi se onneksi jää tavallisesti toimittajan harteille, eikä sinun tarvitse huolehtia siitä.

Tarpeiden määrittely vaatii tarkkaa yhteistyötä eksperttien ja palkanlaskijanne välillä, jotta tarpeenne tulevat listattua kattavasti. Tämä vaihe voi olla työläs, mutta helpottaa todella paljon palkanlaskijanne työtä, kun järjestelmänne on käytössä. Siinä ei kannata, eikä voi, oikaista.

Lopputulos voi olla jotakin alla olevan kaltaista. Raportilta näkyy tehtyjen työpäivien ja tavallisten tuntien määrä. Näiden lisäksi voit nähdä raportilta myös erilaiset lisät lajiteltuna erikseen.

Työaikaraportti palkkalajeittain

Kuva Työajanseurantaraportti palkkalajeittain

Jos ihmettelet pilkun jälkeen tulevia numeroita, jotka voivat olla yli 60, niin syynä on se, että palkanlaskentaa varten tunnit esitetään desimaalilukuna eikä minuutteina. Esimerkiksi 173,40 tuntia tarkoittaa 173 tuntia 24 minuuttia. Desimaalilukujen ansiosta työtunnit voi suoraan kertoa tuntipalkalla, eikä muunnoksia tarvitse enää tehdä.

Mistä tiedät, mikä tapa on oikea teidän yrityksellenne?

Pitkälle pääsee vertailemalla kahta yllä olevaa raporttia. Riittääkö teille yksinkertainen työaikaraportti vai tarvitsetko työajan eriteltynä palkkalajeittain? Henkilö, joka vastaa palkkojen laskemisesta on oikea henkilö vastaamaan tähän kysymykseen.

Pääkäyttäjä / tietojen ylläpitäjä

Pääkäyttäjälle on tärkeää henkilöiden hallinnan ja työaikalaskennan määrittelyjen helppous. Esimerkiksi kuinka helppoa työntekijän lisääminen järjestelmään on työsuhteen alkaessa? Tai jos henkilön työtehtävät muuttuvat, kuinka helposti henkilön saa siirrettyä toiseen työntekijäryhmään.

Jos käytät työajan automaattista laskentaa, niin työehtosopimusten tai työaikalakien muuttuessa laskentasäännöt saattavat muuttua. Tällöin laskentasääntöjen muutokset pitää tehdä siten, että ne eivät aiheuta suunnittelemattomia muutoksia aikaisempiin laskentamalleihin.

Tämä vaatii useimmiten erityisosaamista, eli kuuluu järjestelmän toimittajan kontolle. Siksi työajanseurantajärjestelmän tukipalvelujen laatu ja nopeus kannattaa pitää mielessä hankintaa tehdessä.

Kuva työvuorosuunnittelu, työajanseuranta, palkanlaskenta ja työajanlaskenta

Jos haluat tehostaa ja automatisoida toimintaa työajanseurannan avulla, se tarkoittaa usein tietojen siirtoa eri järjestelmien välillä. Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat työaikatietojen siirtäminen työajanseurantajärjestelmän ja palkanlaskentajärjestelmän tai työvuorosuunnittelujärjestelmän välillä.

Järjestelmien välillä voidaan siirtää henkilötietoja, jotta henkilöä ei tarvitse lisätä jokaiseen järjestelmään erikseen. Työajanseurantaan liittyen yleisimmin järjestelmien välillä siirretään leimaustietoja, eli kuka leimasi, milloin ja mikä oli leimauksen tyyppi.

Joissakin tapauksissa myös työajanseurantajärjestelmä jaetaan kahtia, jolloin työaikaleimaukset ja työajan laskenta tehdään erillisissä järjestelmissä. Tällöin työajanseurantajärjestelmästä siirretään ainoastaan leimaustiedot työajanlaskentajärjestelmään.

Johto

Työajanseurantajärjestelmällä voidaan tuottaa paljon hyödyllistä tietoa myös johdollenne. Voitte parantaa toiminnan tehokkuutta työn sisällön, eli työvaiheisiin tai projekteihin käytettävän ajan analysoinnilla. Voitte jopa hinnoitella tuotteenne entistäkin tarkemmin, kun projekteihin tai tuotteisiin käytettävään aikaan saadaan tarkempi näkyvyys.

Jos käytätte projektikohtaisia tuntitietoja laskutukseen, niin tehdyt tunnit voidaan siirtää hyväksynnän jälkeen taloushallintojärjestelmään laskutusta varten. Näin laskutukseen saadaan suoraan tarkat tiedot ja laskutus nopeutuu ja helpottuu.

Työvaihe- tai projektiseurantaa käytettäessä työaikaa seurataan kahdella tasolla:

  1. Työn kokonaismäärä palkanlaskentaa tai lakisääteistä työajan seurantaa varten
  2. Mihin aika kuluu kokonaistyöajan sisällä

Seuranta tapahtuu yleisimmin seuraavasti

  • Päivän alussa työntekijä leimaa työaikansa alkaneeksi tuloleimauksella.
  • Kun projektityö alkaa, niin hän leimaa projektin tai työvaiheen alkaneeksi. Leimauksen yhteydessä voi myös syöttää lisätietoja, kuten asiakas- tai projektinumeron. Kirjauksilla voi olla useampia tasoja, eli projekteilla voi olla alaprojekteja ja työvaiheilla esimerkiksi työnumeroita tai asiakaskoodeja.
  • Kun työvaihe loppuu, niin se kirjataan päättyneeksi. Näitä vaiheita voi työpäivän aikana olla useita ja yleensä onkin.
  • Työpäivän päätteeksi työntekijä leimaa itsensä ulos ja työajan laskenta päättyy.

Näiden tietojen perusteella järjestelmä laskee kaksi eri raporttia:

Kokonaistyöaika
Normaalisti joko kokonaistyöaikana tai eriteltynä palkkalajeittain

Projekti- tai työvaihekohtainen työ
Käytetty aika eriteltynä projekteittain / työvaiheittain ja eri projektitasoihin
Leimauksen yhteydessä kirjatut lisätiedot näytetään raportilla

Yleensä kokonaistyöaika on suurempi kuin projekteihin käytetty aika.

Mietityttääkö sinua työaikojen oikeellisuus?

Leimaustietojen luotettavuudella on erittäin suuri merkitys koko työajanseurannan luotettavuudelle. Biometrisella henkilön tunnistuksella luotettavuutta saa lisättyä helposti, koska esimerkiksi tunnisteiden lainailu poistuu ja voit olla varma, että työaikaleimaukset kohdistuvat juuri oikealle henkilölle.

Työntekijät

Työntekijöillenne tärkeää on leimausten helppous. Helppouden takia työpaikalla tehtävät leimaukset hoidetaan usein työaikapäätteellä. Tällöin päätteellä näkyvien leimaustyyppien tulisi olla selkeitä ja ymmärrettäviä ja leimausten pitäisi onnistua ilman mitään muistettavaa.

Jos teillä on liikkuvia tai etätyötä tekeviä työntekijöitä, työaikakirjausten tekeminen tulisi olla mahdollista mistä tahansa. Tähän tarkoitukseen käytetään internet-selaimen kautta tehtäviä kirjauksia.

Mobiili työajanseuranta puhelimella

Valitettavasti kukaan ei ole täydellinen ja virheitä sattuu. Työntekijä voi käyttää vahingossa väärää syykoodia leimatessaan tai leimauksen tekeminen voi unohtua. Tällöin korjausten ja lisäysten tekeminen pitäisi olla mahdollista – ja helppoa.

Esimiehet

Esimiehinä toimivilla henkilöillä voi olla merkittävä rooli työajanseurannassa. On tavallista, että vastuu tuntikirjausten tarkistamisesta ja hyväksymisestä on heidän vastuullaan. Esimiesten pitää usein myös tehdä mahdolliset korjaukset ja lisäykset työaikaleimauksiin.

LUKU 4:

Mitä osia työajanseuranta­järjestelmän tarjouksesta löytyy?

Hankintaa varten tarvitset tarpeidesi mukaan tehdyn tarjouksen. Siitä pitäisi löytyä ainakin seuraavat osat eriteltyinä.

Työaikalaskennan määrittelyt ja käyttöönotto

Työajanseurannan määrittelyihin ja käyttöönottoon tarvittava aika voi vaihdella parista tunnista useisiin päiviin riippuen tarpeistanne. Siksi tarjouksesta löytyy arvio ajasta, joka työhön kuluu.

Aika kuluu pääosin leimauslogiikan ja laskenta-automatiikan määrittelyyn. Parhaissa järjestelmissä määrittelyt saadaan tehtyä asetuksia muuttamalla, jolloin se on nopeaa ja tehokasta. Monimutkaisimmat säädöt saattavat vaatia asiakaskohtaista räätälöintiä suoraan ohjelmakoodiin. Tämä vie tottakai enemmän aikaa ja toimitus kestää kauemmin.

Jotta hankintapäätös perustuu oikeisiin tietoihin, on tärkeää, että ennakkosuunnittelu tehdään huolella.

Ohjelmistot

Järjestelmän hallinta ja raportointi voidaan hoitaa joko erikseen asennettavien ohjelmien tai nettiselaimen kautta käytettävien ohjelmien kautta. Lisäksi työajan leimaukset voidaan tehdä selaimen avulla ohjelmallisesti, jolloin erillistä leimauspäätettä ei tarvita.

Ohjelmistot ovat saatavissa toimittajasta riippuen joko kertahankintana tai kuukausimaksullisina palveluina. Myös tarvittavat ominaisuudet ja käyttäjämäärät voivat vaikuttaa hintaan.

Työaikapäätteet

Jos tarvitset työajanseurantaan kiinteitä leimauspäätteitä, voit hankkia ne yleisimmin kertahankintana. Myös leasingmaksu saattaa olla tarjolla.

Hinnoittelu perustuu tarvittavien leimauspäätteiden lukumäärään.

Muutostyöt

Työaikalajeja määrittävät työehdot voivat muuttua aika ajoin. Jos työajanseuranta-asetuksia tarvitsee myöhemmin muuttaa, toimittaja hoitaa sen yleensä tuntityönä, joka laskutetaan tehtyjen tuntien mukaan.

Muut sisäiset kustannukset

Entä tuleeko hankinnasta muita kustannuksia?

Teknisiä kustannuksia voi tulla esimerkiksi työaikapäätteen vaatiman verkkoyhteyden järjestämisestä. Onneksi se on yleensä helppoa ja edullista. Riittää, kun vetää verkkokytkimestä verkkojohdon päätteelle.

Suurin osa kustannuksista on epäsuoria. Tärkein kustannus on henkilökunnan aika, koska uuden järjestelmän opettelu vie aina aikaa. Jos haluat säästää järjestelmää hallinnoivien henkilöiden aikaa automatisoinnilla, se vaatii, että leimaukset tehdään säntillisesti joka kerta ja vielä oikein. Muuten automatisoinnin hyödyt nollautuvat, kun korjauksia leimauksiin pitää tehdä turhan paljon.

LUKU 5:

Kannattaako työajanseuranta­järjestelmän hankinta taloudellisesti?

Kun olet saanut tarjouksen, on päätöksen aika. Hankintapäätöstä tehdessä kannattaa pohtia ainakin seuraavia asioita.

Palkanlaskennan säästöt

Voit saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä automatisoidun työaikalaskennan avulla. Jos käyttämänne työehtosopimus on monimutkainen tai niitä on runsaasti, niin palkanlaskennassa saavutettavat säästöt ylittävät nopeasti työajanseurantajärjestelmän hankinta- ja käyttökustannukset. Parhaimmillaan järjestelmä maksaa itse itsensä takaisin.

Työajanseurantajärjestelmä maksaa itsensä takaisin

Pienistä kuukausipuroista…

Työntekijöiden ajansäästö
Tuntien kirjaaminen puoli tuntia / henkilö / kk

Esimiesten ajansäästö
Työaikalappujen selvittely 10 min / työntekijä / kk

Palkanlaskijan ajansäästö
Palkanlaskenta 10 minuuttia / henkilö / kk

Liikaa kirjattu työaika
Keskimäärin 2 min/päivä = 40 min / työntekijä / kk

…tulee suuria vuosisäästöjä

10 työntekijää

3 600 € / vuosi

50 työntekijää

17 900 € / vuosi

* laskettu suomalaisten keskiarvopalkalla 3400 €/kk

Työaikakirjausten luotettavuuden parantuminen

Kun työajanseurantajärjestelmä on määritelty huolella, niin luotettavuus lisääntyy. Käsinkirjoitetut laput ja Excel-taulukot poistuvat ja virhenäppäilyt jäävät historiaan.

Jos käytätte sormenjälkitunnistusta, niin leimaaja on ollut varmasti paikalla ja voit luottaa leimauksiin.

Työn tehokkuuden lisääntyminen

Kun käytätte työajanseurantajärjestelmää työn sisällön, eli työvaiheiden ja projektien seuraamiseen, saat parannettua työn tehokkuutta.

Voit varmistaa, että tehtävillä on oikea määrä tekijöitä ja siirtää työntekijöitä ratkaisemaan pullonkauloja. Ja saat esimerkiksi kokoonpanokustannukset jyvitettyä tarkasti oikeille tuotteille kustannuslaskentaa varten.

Lisätuloja laskutuksella

Projektikirjausten lisääminen järjestelmään tuo säästöjä, mutta voit saada myös lisätuloja, kun projektiin käytettyä aikaa voidaan seurata tarkemmin. Näin asiakkaiden laskutus tehostuu ja eurot satavat laariinne mahdollisimman tarkasti ja tehokkaasti.

LUKU 6:

Kuinka työajanseuranta­järjestelmä otetaan käyttöön?

Tilauksen jälkeen on vuorossa järjestelmänne käyttöönotto. Käyttöönotossa työajanseurantaan käytettävät laitteet ja ohjelmistot laitetaan käyttövalmiiksi.

Työajanseurantalaitteet kiinnitetään seinään, kytketään verkkoon ja liitetään verkon kautta järjestelmään. Sen jälkeen on vuorossa ohjelmistojen määrittelyt ja käyttäjätilien luonti.

Suurin työ käyttöönotossa on määritysten pohjalta tehtävien kirjaus- ja laskentasääntöjen teko. Kirjaussäännöillä määritellään esimerkiksi mille työvuorolle leimaus kohdistuu, jotta tiedetään, kuinka leimausta käsitellään työaikalaskennassa.

Hieman yksinkertaistettuna työaikaleimauksista päätellään työaikalajit näin:

LEIMAUKSESTA TYÖAIKALAJIKSI

  1. Jokainen henkilö kuuluu tiettyyn henkilöryhmään
  2. Leimauksesta tiedetään henkilö, kellonaika ja syykoodi
  3. Henkilöstä päätellään henkilöryhmä
  4. Henkilöryhmän, kellonajan ja syykoodin yhdistelmästä päätellään kirjaussääntöjä käyttäen työvuoro
  5. Työvuoron perusteella lasketaan laskentasääntöjen avulla työaika ja palkkalajit

Käydään työaikalaskennan logiikkaa tarkemmin läpi esimerkin avulla. Mallina on yritys, jossa on sekä toimistotyöntekijöitä että vuorotyöntekijöitä kahdessa ja kolmessa vuorossa. Näillä vaihtoehdoilla katetaan jo varsin suuri osa yrityksistä.

1. Henkilöryhmän määrittely

Automatisointi alkaa jo siinä vaiheessa, kun työntekijä lisätään järjestelmään. Tällöin hänet lisätään hänelle kuuluvaan henkilöryhmään, kuten Toimisto. Näin tiedetään, mitä kirjaus- ja laskentasääntöjä hänen kohdallaan käytetään.

Henkilöryhmät ja niihin kuuluva logiikka on määritelty jo järjestelmän käyttöönottovaiheessa.

Alla olevassa taulukossa on listattu esimerkkiyrityksen työvuorot ja työaikakirjausten peruslogiikka. Yksityiskohtaisten määrittelyjen tekeminen aloitetaan tämän pohjalta.

HenkilöryhmäTyövuoroAlkaaPäättyy
ToimistoJoustava työaikaTuloleimaus / aikaisintaan klo 6.00Lähtöleimaus / viimeistään klo 18.00
YlityöYlityöleimausLähtöleimaus
2-vuorotyöAamuvuoro (ma-pe 06-14)Tuloleimaus / aikaisintaan klo 6.00Lähtöleimaus / viimeistään klo 14.00
Iltavuoro (ma-pe 14-22)Tuloleimaus / aikaisintaan klo 14.00Lähtöleimaus / viimeistään klo 22.00
2-vuoro poikkeustyöaikaPoikkeusleimausLähtöleimaus
3-vuorotyöAamuvuoro (ma-pe 06-14)Tuloleimaus / aikaisintaan klo 6.00Lähtöleimaus / viimeistään klo 14.00
Iltavuoro (ma-pe 14-22)Tuloleimaus / aikaisintaan klo 14.00Lähtöleimaus / viimeistään klo 22.00
Yövuoro (su 22-24, ma-pe 22-06)Tuloleimaus / aikaisintaan klo 22.00Lähtöleimaus / viimeistään klo 06.00
3-vuoro poikkeustyöaikaPoikkeusleimausLähtöleimaus

2. Työvuoron automaattinen valinta

Seuraavaksi aletaan analysoida itse työaikaleimauksia. Tämä tehdään joka kerta, kun työntekijä tekee leimauksen.

Olemme listanneet esimerkkiyrityksen käyttämät tuloleimausten kirjaussäännöt alla olevaan taulukkoon. Niiden perusteella päätellään työvuoro, johon työntekijä on leimaamassa itseään.

HenkilöryhmäTyövuoroNormaali työaikaTulo
ToimistoJoustava työaikaJoustava työaika ma-pe klo 06-18Tuloleimaus 00.00-24.00
YlityöYlityöleimaus 00.00-24.00
2-vuorotyöAamuvuoroMa-pe 06-14Tuloleimaus 05.00-13.00
IltavuoroMa-pe 14-22Tuloleimaus 13.00-21.00
2-vuoro poikkeustyöaikaPoikkeusleimaus
3-vuorotyöAamuvuoroMa-pe 06-14Tuloleimaus 05.00-13.00
IltavuoroMa-pe 14-22Tuloleimaus 13.00-21.00
YövuoroSu 22-24, ma-pe 22-06Tuloleimaus 21.00-05.00
3-vuoro poikkeustyöaikaPoikkeusleimaus

Kun henkilö leimaa itsensä töihin, niin henkilönumeron perusteella tiedetään, mihin henkilöryhmään työntekijä kuuluu.

Tämän jälkeen taulukon Tulo-sarakkeen perusteella päätellään automaattisesti, mikä työvuoro työntekijällä on alkamassa, kun tiedetään leimaustyyppi ja kellonaika.

Tässä ylläoleva taulukko vielä selväkielisenä.

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄT

Toimistotyöntekijöillä on käytössä joustava työaika liukumineen.

He voivat leimata itsensä töihin milloin tahansa, mutta työaikaa lasketaan vain klo 6-18 välillä.

Ylityöt ja muu poikkeuksellinen työaika leimataan joko ylityö- tai poikkeussyykoodilla.

VUOROTYÖNTEKIJÄT

Vuorotyötä tekevät työntekijät voivat leimata sisään aikaisintaan tunti ennen vuoron alkua ja viimeistään tunti ennen vuoron loppua.

Esimerkiksi tuloleimaukset kello 05.00-13.00 välillä tulkitaan aamuvuoroon tuloksi.

Ylityöt ja muu poikkeuksellinen työaika leimataan joko ylityö- tai poikkeussyykoodilla.

Näiden vaiheiden jälkeen tiedetään (yleensä) kuka on leimannut ja mihin työvuoroon. Tämän jälkeen voimme alkaa kasata yhteen muita leimauksia ja laskea niiden perusteella työaikaa palkkalajeittain.

3. Työaikalajin valinta ja työajanlaskenta työaikalajeittain

Nyt on saatu selville, mihin työvuoroon työntekijä on tullut. Seuraavaksi määritellään, kuinka järjestelmä lajittelee työtunnit erilaisiin palkkalajeihin.

Sitä varten järjestelmään pitää määritellä, kuinka työtunnit jaotellaan erilaisiin työaikalajeihin. Jaottelu perustuu työaikaleimauksista kirjaussääntöjen mukaan tallennettuihin tietoihin. Yleisimpiä työaikalajeja ovat

  • normaali työ
  • 50% ylityö
  • 100% ylityö
  • viikonlopputyöt

Laitoimme alle esimerkkiyrityksen laskentalogiikan eri työntekijäryhmille. Tämän yksinkertaisemmaksi logiikkaa ei juurikaan saa, jos yrityksessä tehdään sekä liukuvaa työaikaa että vuorotyötä.

Katsotaan ensiksi, minkälaisia laskentasääntöjä saadaan aikaiseksi toimistotyöntekijöille, joilla on liukuva työaika. Tässä ensin periaatteet kirjoitettuna.

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄT

Joustavaa työaikaa tekevät työntekijät voivat leimata töihin milloin tahansa arkipäivisin kello 6-18 välillä.

Yksittäisen työpäivän pituutta tällä välillä ei ole rajattu. Mutta jos henkilö leimaa töihin ennen klo 6, työaikaa lasketaan vasta kello 6.00 alkaen. Vastaavasti, jos lähtöleimaus tapahtuu kello 18 jälkeen, niin työaika lasketaan loppuneeksi kello 18.00.

Koska joustavaa työaikaa tekevillä työntekijöillä ei normaalisti ole ylitöitä, niin järjestelmälle täytyy kertoa erikseen, kun tarkoitus on tehdä ylitöitä. Tällöin työntekijä leimaa jo aamulla ylitöihin tulon käyttäen erillistä ylityösyykoodia.

Tällöin ensimmäiset 8 tuntia leimauksesta ovat normaalia työaikaa, seuraavat kaksi tuntia 50% ylityötä ja siitä eteenpäin 100% ylityötä.

On mahdollista, että ylityöleimauksesta huolimatta työntekijä ei tee edes normaalia työpäivää. Siksi määrittelyissä lukee, että työpäivä voi päättyä lähtöleimaukseen milloin tahansa.

Esimerkkiyrityksessä lounastauko ei kuulu työaikaan. Siksi heillä on käytössä automaattinen 30 minuutin lounasvähennys.

Toimistotyöntekijän esimerkkipäivä voisi olla seuraava: hän leimaa töihin kello 7.50 ja tekee lähtöleimauksen kello 16.35.

Tällöin kyseisen päivän työajaksi lasketaan 7.50-16.35 vähennettynä 30 minuutin lounastauolla. Yhteensä tämä tekee 8.15. Jos työajaksi on määritelty 7.30 tuntia, niin tämä päivä lisää työntekijän saldokertymää 45 minuutilla.

Nämä periaatteet kääntyvät koneen ymmärtämiksi laskentasäännöiksi tällä tavalla.

TyövuoroTyöaikalajiTyöaika alkaaTyöaika päättyy
Joustava työaika (ma-pe 6-18)Normaali työTuloleimaus, mutta aikaisintaan klo 6.00Lähtöleimaus, mutta viimeistään klo 18.00
Vähennykset0,5h lounasvähennys, jos työaika yli 5h
YlityöNormaali työYlityöleimaus, mutta aikaisintaan klo 6.00Lähtöleimaus tai viim. 8h työajan jälkeen
Vuorokautinen ylityö 50%8h työajan jälkeenLähtöleimaus tai viim. 10h työajan jälkeen
Vuorokautinen ylityö 100%10h työajan jälkeenLähtöleimaus
Vähennykset0,5h lounasvähennys, jos työaika yli 5h

Näin laskenta hoituu yksinkertaisimmillaan liukuvalla työajalla ilman työajan leikkureita ja yhdellä vähennyksellä.

Katsotaan seuraavaksi, miltä yksinkertainen vuorotyön työajanlaskenta voisi näyttää. Käytetään esimerkkinä esimerkkiyrityksemme 2-vuorotyötä.

2-VUOROTYÖ

Vuorotyöntekijät saapuvat töihin ennen työvuoron alkua. Myös lähtöleimaus tehdään vasta työvuoron päätyttyä.

Siksi työaikaa aletaan laskea vasta työvuoron alusta alkaen ja työaika loppuu työvuoron päättymiseen.

Jos työntekijä ei ole leimannut töihin ennen työvuoron alkua, niin se tulkitaan myöhästymiseksi ja se vähentää työaikaa. Vastaavasti leimaus ennen työvuoron päättymistä vähentää työaikaa.

Jos henkilö leimaa aamuvuorossa ollessaan töihin tulon klo 5.55 ja lähdön kello 14.07, niin työajaksi lasketaan 6.00-14.00, eli täydet 8 tuntia. Jos tuloleimaus tapahtuu 5:40 ja lähtö 13.50, niin työaikaa kertyy 7.50, eli kymmenen minuuttia vähemmän kuin normaali työaika.

Tästä puolestaan saadaan jo mukavan kokoinen rimpsu ehtoja työajan laskennalle. Ne näyttävät tältä.

Taulukossa on myös mukana myös pari lisää esimerkin vuoksi.

2-VUOROTYÖ

TyövuoroTyöaikalajiTyöaika alkaaTyöaika päättyy
AamuvuoroNormaali työTuloleimaus, mutta aikaisintaan klo 6.00Lähtöleimaus, mutta viimeistään klo 14.00
PekkaskorvausTuloleimaus, mutta aikaisintaan klo 6.00Lähtöleimaus, mutta viimeistään klo 14.00
IltavuoroPerustunnitTuloleimaus, mutta aikaisintaan klo 14.00Lähtöleimaus, mutta viimeistään klo 22.00
PekkaskorvausTuloleimaus, mutta aikaisintaan klo 14.00Lähtöleimaus, mutta viimeistään klo 22.00
IltalisäTuloleimaus, mutta aikaisintaan klo 14.00Lähtöleimaus, mutta viimeistään klo 22.00
2-vuoro poikkeusNormaali työPoikkeussyykoodin leimausLähtöleimaus tai viim. 8h työajan jälkeen
Vuorokautinen ylityö 50%8h työajan jälkeenLähtöleimaus tai viim. 10h työajan jälkeen
Vuorokautinen ylityö 100%10h työajan jälkeenLähtöleimaus
PekkaskorvausTuloleimausLähtöleimaus tai viim. 8h työajan jälkeen

Näistä kahdesta yksinkertaisesta esimerkista saat varmaankin jo idean, kuinka työaikalaskennan määrittelyjä tehdään. Näissä ei vielä ollut mukana mitään monimutkaista, kuten vuorokauden vaihteen ylittäviä vuoroja, epäsäännöllisiä työviikkoja tai poissaolopäivien käsittelyä.

Erilaisia työvuoroja kertyy huomaamatta yllättävän paljon, parhaimmillaan niitä voi olla kymmeniä. Joissakin yrityksissä työvuoroja on jopa enemmän kuin työntekijöitä.

Pääasia kuitenkin on, että niistä löytyy ennustettava logiikka. Jos toimintaa ei pysty kirjoittamaan yksiselitteiseksi ohjeeksi, ei sitä pysty myöskään automatisoimaan. Onneksi asiantuntijat pystyvät löytämään punaisen langan mitä ihmeellisimmistäkin ehdoista ja automatisointi pystytään useimmiten toteuttamaan.

LUKU 7:

Tärkeimpien henkilöiden koulutus

Vielä on jäljellä yksi askel, ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön – koulutus.

Koulutus alkaa pääkäyttäjästä. Hänelle näytetään, kuinka säännöllisesti toistuvat järjestelmän, henkilöiden ja raporttien hallintaan liittyvät tehtävät hoidetaan.

Näitä ovat esimerkiksi henkilöiden lisääminen, poistaminen ja siirtäminen työntekijäryhmien välillä. Muita tyypillisiä tehtäviä ovat kirjausten korjaaminen ja hyväksyminen sekä raporttien tulostaminen.

Lähes kaikki työaikamäärittelyjen muutokset kuuluvat yleensä toimittajan vastuulle. Laskennan tarkkuus on järjestelmän oikean toiminnan kannalta olennaista. Pienetkin muutokset saattavat aiheuttaa yllättäviä muutoksia ja vaativat syvällistä ymmärtämystä laskennan logiikasta. Siksi koulutus ei sisällä työaikalaskennan määrittelyjen tekoa.

Lopuksi pääkäyttäjä koulutetaan vielä leimausten tekoon, jotta hän voi puolestaan kouluttaa työntekijät. Tämä on tärkeä vaihe, sillä jos leimaukset eivät ole oikein tai niitä puuttuu, laskennan tuottamat tulokset ovat pielessä. Hyvällä koulutuksella pääsette turhasta käsityöstä eroon.

LUKU 8:

Työajanseuranta­järjestelmän käyttö

Onneksi olkoon! Työajanseurantajärjestelmänne on nyt valmiina käyttöön.

Suurin osa käytöstä on säännöllisesti toistuvaa. Työntekijänne leimaavat sisään ja ulos. Palkanlaskija tulostaa kuukausittain raportin ja hoitaa sen perusteella palkanlaskennan. Pääkäyttäjä lisää ja poistaa henkilöitä ja projekteja sekä muuttaa vuosittaiset arkipyhät järjestelmään. Esimiehet tarkistavat ja hyväksyvät työtunnit.

Harvinaisemmissa tapahtumissa järjestelmän toimittaja tulee apuun. Esimerkiksi kun työehtosopimusten muutokset vaikuttavat työaikaan, pitää laskentasääntöjä muuttaa. Tällöin voit ottaa yhteyttä toimittajaan ja he hoitavat loput, toimittajasta riippuen joko nopeasti tai hieman hitaammin.

Kävimme aikaisemmissa kappaleissa läpi yksityiskohtaisesti, kuinka työajan seurannan ja työaikalajien laskennan automatisointi määritellään järjestelmään. Nyt saatte nauttia sen työn hedelmistä.

Kun tiedot tallentuvat järjestelmään ja asetukset ovat tehty oikein, saat tulostettua vaikka minkälaisia raportteja.

Voit valita haluamasi ajanjakson tai tietyn henkilöryhmän. Voit vaikka seurata yksittäisen henkilön työaikaa. Voit tulostaa yhteenvetoraportteja tai eritellä tapahtumat henkilöittäin ja päivittäin. Joissakin järjestelmissä näet jopa erillisessä näkymässä reaaliaikaisesti henkilöiden paikallaolotilanteen.

Jos keksit jonkun raportin, jota et vielä näe, kannattaa ottaa yhteyttä järjestelmän toimittajaan. Jos hankkimasi järjestelmä on laadukas, räätälöinti on yleensä mahdollista.

Yhteenveto

Työajanseurantajärjestelmän hankinta vaatii aina sen verran työtä, että se tehdään vuosien ajaksi. Hankinta on yhteistyötä sinun ja valitsemasi toimittajan kanssa. Yhteistyö alkaa jo tarjousvaiheessa ja jatkuu käyttöönoton kautta koko käyttöajan.

Kiinnitä huomiota fiilikseen, hankintapäätöksen täytyy myös tuntua oikealta.

Oikein valittu järjestelmä on huomaamaton ja helpottaa sekä työntekijöiden että työnantajan työtä. Parhaimmillaan järjestelmän käyttö on suorastaan nautittavaa.

Toivottavasti myös teillä!

Voimmeko auttaa?

Deltabit on todellinen työajanseurannan moniosaaja. Toimitamme omin käsin valmistettuja kellokorttilaitteita ja työajanseurantaohjelmistoja – juuri sinulle sovitettuna.

Kutsu meidät esittelykäynnille, niin näet mihin pystymme.

Ja saa meiltä kysyä lisää ilman tapaamistakin!

 

Varaa esittely tai kysy lisääinfo@deltabit.fi
Tai soita
0108358500

LUE LISÄÄ DELTABITINTYÖAJANSEURANNASTA





Deltabit on helpottanut ihmisten päivittäistä elämää vuodesta 1995. Valmistamme biometristä tunnistusta käyttäviä tuotteita koteihin, yrityksille ja terveydenhuoltoon. Deltabitin tuotteilla tunnistetaan henkilö miljoonia kertoja kuukausittain.

Deltabit tunnistaa ihmisen.

© 2018 Deltabit