Biometria-info
Biometria tutkii ihmisen automaattista tunnistamista fyysisten ominaisuuksien perusteella.
Tunnistaminen voi perustua seuraaviin ominaisuuksiin:
- Sormenjälki
- Silmän iris
- Ääni
- DNA
- Kasvontunnistus
- Kämmenen tunnistus
- Ominaishajun tunnistus
Tunnistus sormenjäljestä
Sormenjälki on miellyttävä ja turvallinen tapa tunnistautua. Se soveltuu erinomaisesti suurten henkilömäärien tunnistukseen ja on tunnistettavalle erittäin helppokäyttöinen. Menetelmä on toistaiseksi kustannustehokkain ja käytetyin biometrinen tapa tunnistautua.
Silmän iiris ja silmänpohja tunnisteena
Silmä ja sen osat ovat erittäin vahvoja biometrisiä tunnisteita, joiden luotettavuus on erittäin korkea. Silmä ei kuitenkaan sovi suurien ihmismäärien tunnistukseen, sillä tunnistustapahtuma koetaan usein hankalaksi ja epämiellyttäväksi. Tunnistettaessa henkilön on katsottava kameraan juuri oikeasta kulmasta ja etäisyydeltä.
Tunnistus äänestä
Vaikka tunnistautuminen äänestä on vaivatonta, menetelmä ei ole riittävän luotettava. Ongelmia aiheuttavat mm. tunnistettavan terveydentila (esim. nuha), stressitaso, taustameteli sekä tunnistuslaitteiden aiheuttama elektroniikan taustakohina.
DNA-tunnistus
Tunnistus DNA:sta on vahvin biometrinen tapa tunnistautua ja yksi rikostutkinnan yksi tärkeimpiä apuvälineitä. Menetelmää käytetään myös sukututkimuksessa ja lääketieteessä. Koska tunnisteen selvittäminen kestää varsin kauan, DNA ei vielä sovellu henkilön nopeaan tunnistamiseen.
Tunnistus kasvoista
Kasvontunnistukselle suunnitellaan laajempaa käyttöä esimerkiksi matkustusasiakirjoissa. Menetelmässä kasvot kuvataan suoraan edestä, jonka jälkeen tietokone muodostaa kasvonpiirteistä yksilöllisen kartan perustuen mm. silmän, nenän ja suun mittasuhteisiin ja muotoihin. Menetelmän luotettavuutta ei vielä pidetä riittävän vahvana, koska esim. kasvonilmeet, meikkaus, kampauksen muuttuminen ja ikääntyminen vaikeuttavat tunnistusta.
Tunnistus kädestä
Kädestä tunnistautuminen on helppoa ja sitä käytetään henkilötunnistuksessa jonkin verran. Menetelmä ei kuitenkaan ole riittävän luotettava ja siihen tarvittavat laitteet ovat suuria ja kalliita.
Tunnistus ominaishajusta
Menetelmä on uusi ja sitä tutkitaan ja kehitetään parhaillaan, mistä johtuen varsinaisia käytännön sovelluksia ei vielä ole saatavilla. Menetelmän uskotaan saavan sijaa biometrisessä tunnistuksessa, koska esim. koira pystyy tunnistamaan ja löytämään isäntänsä hajun perusteella tuhansien henkilöiden joukosta.
Muut tunnistusmenetelmät
Biometriseksi tunnisteeksi voidaan tulkita myös kävelytyyli ja käsiala. Koska molempia on helppo jäljitellä, ne antavat varsin heikon varmuuden tunnistettavan henkilöllisyydestä. Menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää apuna tukemaan vahvempia tunnistusmenetelmiä.